keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Paluu arkeen (vaikka nauraen)

Useimpien kesälomat alkavat olla takanapäin ja katse kääntyy tulevaan syksyyn. Millaisia ajatuksia sanasta ”arki” herää? Onko päällimmäisin tunne positiivinen vai negatiivinen? Miksi arki kuulostaa monesti jotenkin tylsältä, vaikka eihän sen tarvitsisi olla sellaista. Itsehän pitkälti päätämme, millaisen arjen ympärillemme muodostamme. Arki on täynnä pieniä ja suurempia valintoja, joista voimme napata itsellemme parhaat vaihtoehdot: millaista työtä teemme, mitä harrastamme, keitä tapaamme vapaa-ajallamme, mitä tänään syömme, mitä reittiä ja millä kulkuvälineellä suuntaamme töihin, mitä teemme illalla jne. Monet päivittäisistä valinnoista muodostuvat tavoiksi, emmekä enää osaa/jaksa valita jotain ihan uutta, vaikka joskus uuden vaihtoehdon kokeileminen voisi tuoda kaivattua energiaa arkeen.
 
 

 
Tutkimusten mukaan ihminen on onnellisimmillaan juuri ennen kuin jotain mukavaa on tapahtumassa eli odottaessaan jotain. Mitä sinä odotat syksyssä? Jos mitään odottamisen arvoista ei ole näköpiirissä, kannattaa toimia. Vaihtoehtoja riittää loputtomasti, voit esim. varata liput johonkin hyvään konserttiin tai teatteriin, järjestää ystävillesi illanvieton, pitää myöhemmin syksyllä pitkän viikonlopun ja suunnata silloin kylpylään tai vaikka varata matkan ulkomaille.
Iloa tuovien asioiden ei aina tarvitse olla isoja tai etukäteen mietittyjä. Eniten arjestaan pitävätkin varmasti ne, jotka tietoisesti ilahtuvat aamukahvista tai juttutuokiosta työkaverin kanssa. Positiivista energiaa saa myös auttamalla apua tarvitsevaa ystävää/naapuria/tuntematonta tutun tuttua. Monesti pelkkä aito läsnäolo ja kuunteleminen riittävät. Pienistä arjen iloista nauttimisessa auttaa se, kun havainnoi tekemisiään tietoisesti. Mitkä asiat juuri tänään tuottivat eniten iloa? Voisiko niitä asioita tehdä jatkossa enemmänkin?
Nauraminen on takuuvarma konsti saada arkeensa hyvää virtaa. Nauraminen vapauttaa endorfiineja, jotka edistävät onnentunteita. Naurun fysiologisista vaikutuksista on tehty paljon tutkimuksia. Erään tutkimuksen mukaan tunnin humoristinen elokuva vahvisti immuunipuolustusta, ja tämä vaikutus kesti vähintään 12 tuntia. Nauru voi siis toimia myös hyvänä ehkäisykeinona syysflunssaa vastaan! Tutkimusten mukaan keho ei edes tunne eroa siinä, nauratko oikeasti vai tahtosi avulla, joten jos naurun aiheet ovat vähissä, tekonaurukin auttaa. Usein tekonauru kyllä johtaa aitoon nauruun, koska se kuulostaa varsinkin porukalla tehtynä aika naurettavalta. Kokeilkaa tätä vaikka töissä seuraavalla kahvitauolla ;-)
Aikuiset nauravat päivässä vain pienen murto-osan siitä, miten paljon lapset nauravat. Pienten lasten vanhemmilla onkin etulyöntiasema saada arkeensa lisää naurua: tarvitsee vain mennä kikatteluun mukaan ja nauttia homman menemisestä överiksi aina hikkaan asti. Leikki-ikäisiä ei tarvitse paljon yllyttää esimerkiksi kisaan hassuimmasta ilmeestä…
Kiva, kun jaksoit lukea näin pitkälle. Nautitaan loppukesän lämmöstä ja mukavasta arjesta! Omaan arkeeni kuuluu tällä hetkellä oivalluttavia yksilövalmennuksia, inspiroivaa nettisivujen tekemistä ja vaikuttavien pienryhmävalmennusten starttaamista. Ja tietenkin rentouttavaa vapaa-aikaa liikkuen ja pienistäkin asioista iloiten. Päivittäisen nauramisen toteutumisessa auttavat älyvapaat komediasarjat ja 5-vuotias ilopillerini Kasper J
Iloisin arkiterveisin,
Sini
PS. Pysyviin elämäntapamuutoksiin tähtäävän Painonhallintaluotsi –pienryhmävalmennuksen on tarkoitus alkaa syyskuun alussa. Laitan lisätietoja Facebookiin ja Hyvinvointiluotsin tuleville nettisivuille, kunhan valmennuksen paikka varmistuu.