Ei reitillä niin väliä kun päämäärä on tiedossa

Miten sinä reagoit, jos joku asia ei mene toivomallasi tavalla? Onko seurauksena yleensä kiukkua, epätoivoa, ”antaa sitten olla koko juttu!”-fiilistä vai jotain muuta? Pääsin tutustumaan omiin reagointitapoihini joululomalla, koska moni asia ei mennyt yhtään niin kuin olin suunnitellut:

1.     Suunnittelin ulkoilevani päivittäin raikkaassa ilmassa posket terveyttä punoittaen.

Mutta näin siinä kävi: Tulin kipeäksi juuri loman kynnyksellä, ja vietin koko jouluviikon sisällä… Viisas kehoni ilmeisesti oli sitä mieltä, että lepo olisi nyt huhkimista tärkeämpää, ja siksi kehitteli jonkun pihisevän keuhkopöpön vauhtiani hillitsemään.

2.    Suunnittelin laittavani jouluksi mahdollisimman vähän ruokia itse, koska perheessämme monikaan ei välttämättä syö joululaatikoita ja mieheni oli luvannut hoitaa kalat ja lihat. Suunnittelin käyttäväni jouluaaton mieluummin rentoutumiseen, ulkoiluun ja lukemiseen.

Mutta näin siinä kävi: Homma lähti ihan lapasesta ja vietin lähes koko jouluaaton keittiössä… Jo edellisenä iltana vähän perunoita imeltymään (”itsetehty on niiin hyvää”), haudutettua riisipuuroa (”se vaan niiin kuuluu jouluaattoon ja mantelin piilottaminen on hauskaa”), lanttulaatikko (”se ei vie kauaa aikaa”), sienisalaatti (”kun saatiin niiin hyviä suolasieniä, joita 5-vuotias poitsukin on ollut poimimassa mummin kanssa”), joulutorttuja (”valmistaikina on niiin kätevää”), raikas salaatti (”vähän vitamiineja joulupöytään”) ja luumurahka (”se on niiin helppo tehdä”). Ja siinä se yhtälö sitten olikin ;-)

3.    Suunnittelin pitäväni viikon tauon työasioissa. Vuosi on ollut vauhdikas, ja työ- ja vapaa-ajan käsite on välillä päässyt hämärtymään.

Mutta näin siinä kävi: Löysin loppuviikosta itseni ihan innokkaana viilailemasta yritykseni nettisivuja julkaisukelpoisiksi... Joulua edeltävällä viikolla oli ihanat valmennuspäivät Valmentamossa, jossa kirkastettiin oman liiketoiminnan ydintä, ja eihän niitä ajatuksia voinut jättää odottelemaan. Saattaisi vaikka unohtua! 

Kaikissa noissa tilanteissa havahduin jossain vaiheessa siihen ajatukseen, että ”eihän tämän näin pitänyt mennä”. Aina sillä hetkellä ensin ketutti lujaa. Onneksi olin ennen mitään tarkempia suunnitteluja asettanut joululomani päätavoitteeksi, että tästä lomasta tulee ihan paras joululomani ikinä. Ja aina kun suunnitelmat syystä tai toisesta eivät pitäneet, palasin miettimään, palveleeko uusi tilanne päätavoitteen toteutumista. Ja kyllä, niin siinä aina kävi! 1: Oli ihan parasta viettää sisällä monta yöpukupäivää perheen, hyvien kirjojen ja pelien kanssa. 2: Jouluaatto kattiloiden ja uunin äärellä oli ihan parasta rentoutumista ja herkulliset tekeleet maistuivat kaikille. 3: On ihan parasta, että nettisivujen ”synnytystuskat” alkavat olla takanapäin ja kohta voin tietotekniikan sijasta keskittyä itselle mieluisampiin asioihin J

No mitä tästä kaikesta voisi oppia? Ainakin sen, ettei kannata jäädä murehtimaan pieleen menneitä suunnitelmia, koska uusi tilanne saattaa hyvinkin johtaa juuri sinne minne alun perin oli tarkoituskin mennä. Ja sen, että kannattaa miettiä etukäteen, mitä haluaa saavuttaa, koska muuten ei välttämättä edes huomaa hyvien asioiden osuvan kohdalle. Nytkin vaihtoehtona olisi ollut surkutella kipeänä olemista, ärsyyntyä koko jouluaaton vievistä keittiöpuuhista ja stressaantua työnteosta lomalla. Ja niiden seurauksena vastailla ”mitensunjoululomameni?” -kysymyksiin murahtelemalla tympeästi: ”Siinähän se, eipä juuri tuntunut lomalta”.

Etukäteen asetettu tavoite toimii kuin unelma: se viitoittaa reittiä kohti haluttua päämäärää. Reitti itsessään voi kuitenkin olla kulloistenkin tilanteiden sattumusten summa. No, nyt tämä menee jo ehkä vähän turhan filosofiseksi. Voi olla, että joululomalla lukemillani kirjoilla on osuutensa asiassa. Suosittelen lämpimästi: Saku Tuomisen ”Hyvä elämä – Lyhyt oppimäärä” ja Louise L. Hayn ”Muuta ajatuksesi, muutat elämäsi”. Ensin mainitusta löytyy tähän kirjoitukseen sopiva lainaus liittyen muistelemiseen: ”Myönteinen muistaminen muuttaa alkuperäisen muiston myönteisemmäksi, kielteinen kielteisemmäksi.” Yksinkertaista ja totta.

Mitkä olivat sinun parhaimpia oivalluksiasi tänä vuonna? Muistele niitä myönteisesti, niin ne johdattavat sinut kohti toivomaasi tulevaisuutta!

Ihania muistoja vuodesta 2013 kaikille toivotellen,

Sini

Ps. Reseptivinkkinä sienisalaatista tykkääville: kuullottamalla sipulin pienessä tilkassa öljyä, aromista tulee pehmeämpi kuin käyttämällä raakaa sipulia.